Ai mitäkö? No meidän hissiä! Se on nimittäin SUOMEN PIENIN HISSI. Ja meidän asuntomme on kolmannessa kerroksessa. Tulevien mahdollisten elämänmuutosten pyöriessä mielessä olen alkanut katsella lastenvaunujen kanssa kulkevia ihmisiä vähän sillä silmällä. Siis sillä, että miten tyylikkäät ja käyttökelpoisen näköiset vaunut ihmisellä on mukanaan. Ajattelin, että vaunut tietysti valitaan aikanaan nimenomaan ulkonäön perusteella: mustat, yksinkertaiset, sirot, mutta isorenkaiset. Sellaiset omaan tyyliin sopivat, niin kuin mega-asusteeksi.
Mutta siis se hissi! Kävin juuri mittanauhan kanssa rappukäytävässä ja selvisi, että hissimme on todellinen kääpiö. Se on vain 44 senttiä leveä. Sen kokoisia vaunuja ei varmasti ole vielä keksittykään. Niiden pitäisi nimittäin toimia jollain tippapussiteline-periaatteella, niin että vauvan peti olisi jonkin metallisen varren päässä. Tai pelkkä vauva, etteivät pedin reunat veisi tilaa. Ja sittenhän rakennelma ottaisi ja kaatuisi heti tuulessa. Joo, ei taida onnistua.
Mitä tällaisissa tilanteissa on tapana tehdä? Jättää vaunut rappukäytävään ja raahata lapsi sylissä kotikerrokseen? Purkaa vaunut osiin hissimatkailun ajaksi? Korvata kärrit kantoliinalla? Vai ostaa uusi asunto?
Luojan kiitos meillä on vielä aikaa miettiä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti